Eilen. Eilen heräsin paniikinomaisena kello 7.20, vaikka olinkin mennyt nukkumaan jo kymmeneltä. Yleensä en siihen pysty. "EI SAATANA MIE MYÖHÄSTYN !" sain hätääntyneenä huudettua isälleni joka lajitteli pyykkiä alakerrassa. Äkkiä juoksin etsimään kännykkääni jotta voisin ilmoittaa asiasta ystävälleni, ettei turhaan odottaisi minua pysäkillä. Eikös kännykkäni akku ollutkin lopussa - siitähän se johtui etten herännyt kuudelta. Laitoin kännykän laturiin ja eihän se siltikään tykännyt avautua. Seuraavan bussin tuloon oli kuitenkin alle puoli tuntia, eikä siinä olisi ehtinyt turhaan aikaa kuluttaa. Viimein kännykkäni suostui menemään päälle, ja juuri kun olin saanut viestin lähetettyä, isäni huusi "minä laitoin auton just lämpiimään, minä voin viiä sinut jos se lähtee tulille!". Piti laittaa toinenkin viesti.
    Kauhuissani muistin että meillä olisi toisella tunnilla englannin sanakoe. Ja yhtään en siihen ollut lukenut - minun piti herätä lukemaan siihen vielä illalla, mutta kun jotenkin onnistuin nukahtamaan jo kymmeneltä, niin en malttanut herätä. Huitaisin meikit naamaani, vedin vaatteet päälleni ja juoksin alakertaan laukku olallani. Sänkyänikään en ehtinyt pedata. Otin kupillisen kahvia ja vedin englannin kirjani vierelleni ja luin hetken. Onnekseni sanat olivat helppoja, perussanastoa, mitä nyt näkee hyvinkin paljon internetissäkin. <Ad, advert, advertisement jne>. Äiti möykkäsi vieressä, käski syömään jotain <kuinka ehtisin?>, sanoi että pitäisi mennä nukkumaan aikaisemmin jottei nukkuisi pommiin <mitä enemmän nukun, sitä enemmän nukuttaa - WHAT CAN I DO?> ja yritti saada minut ottamaan mukaani kaulahuivin ja hatun. En olisi ehtinyt. Vitamiinitablettinikin jäi juomatta miltei täysin, kun en muistanut sen olemassaoloa. Ja isä vain katsoi tulosruutua vaikka kello oli jo varttiavaille. Olin aivan varma että myöhästyisimme.
    Pääsimmehän me lopulta lähtemäänkin, automme päästi omituisia ääniä ja isä tiputti vielä palavan tupakan housuilleen. Moottoritielläkin oli sattunut jokin onnettomuus, mutta onneksemme pahaa ruuhkaa ei meidän kohdalle sattunut. Ehdin juuri ja juuri, vaikka kellot olivat soineet, ja opettajammekin saapui samaan aikaan pihaan kuin minäkin. :) Mahtavaa.

    Onpa huoneeni muuten nyt ihana, siivosin sitä ja vaihdoin järjestystä. Joskus vaihtelu on hyvästä. :>

    ~ indier.